WÄINÖ AALTOSEN SEURA 

Ajatus kuvanveistäjä-akateemikon muistoa vaali­van yhdistyksen perustami­sesta syntyi pian Wäinö Aaltosen 1966 tapahtu­neen kuoleman jälkeen helsinkiläis­ten kulttuu­ripiirien keskuu­dessa. Kun Turussa samoihin aikoihin suunniteltiin säätiön perustami­sta estämään Hirven­sa­lossa sijaitsevan Wäinö Aaltosen lapsuuskodin purkaminen myöhemmin toteutettavaa museohanket­ta ajatellen, oli luontevaa yhdistää hankkeet. Wäinö Aaltosen Seura perus­tettiin Helsingissä 1.12.1969. Perustavan kokouksen kutsui koolle asiaa valmistellut työryhmä, johon kuuluivat ent. pääministeri, pääjohtaja Rainer von Fieandt, rovasti Kaiku Kallio, apulaisprofessori Vilho Suomi, päätoimittaja Leo Tujunen ja kouluneuvos Niilo Visapää Helsingistä sekä kaupunginjohtaja Väinö J. Leino ja Wäinö Aaltosen koulun johtaja Antti Lehtinen Turusta.

Jo ennen seuran perus­tamista saatiin kuvan­veistäjä­mestarin kotimökki pelastetuksi Turun kaupun­gin ostettua sen. Wäinö Aalto­sen Seuran aloit­teesta rakennukset ympäris­töineen on sittem­min päätetty säilyt­tää kulttuurihistorial­li­sesti arvokkaana suojelukoh­teena. Valtioneuvosto on vuonna 1993 vahvistanut lääninhal­li­tuksen tekemän suojelupäätöksen. Kiinteis­tö on kuulunut seuran hallintaan vuodesta 1971 lähtien. Wäinö Aaltosen entinen koti on ollut taiteilija-asuntona.

Wäinö Aaltosen Seura on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys. Siihen kuuluu yli 200 jäsentä kautta maan. Jäseniä on myös ulkomailla. Seuran tarkoituksena on Wäinö Aaltosen muiston vaaliminen, hänen taiteensa tunnetuksi tekemi­nen sekä lahjakkaiden kuvataiteilijoiden ta­loudelli­nen tukeminen. Seura on jakanut vuosittain stipendejä nuorille taiteilijoille. Lisäksi on tuettu Wäinö Aaltosen elämäntyöhön liittyvää tutkimusta sekä koulujen taidekasvatusta. Seura on viime vuosina tukenut erityisesti vammaisten kuvataidetoimintaa. Seura on harjoittanut myös julkaisutoimintaa ja tuottanut kansallisku­vanveistäjämme elämästä ja taiteesta kerto­van diasarjan.

Wäinö Aaltosen Seuralla on ollut vuokrattuna Turun kaupungilta vuodesta 1992 lähtien Hirvensalon Moikoisissa sijaitseva vanha maatalo. Seuran toimitalossa on toimistotilojen lisäksi pysyvä näyttely ja 20 henkilön kokoushuone, joka on yhdistysten käytettävissä.

Wäinö Aaltosen Seuran jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi. Jäsenet saavat tiedotteita ja kutsuja seuran järjestämiin tapahtumiin. Jäsenetuihin kuuluu myös 15 euron alennus professori Aimo Tukiaisen veistämästä Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotismuistomitalista. Kuvanveistäjämestarin monogrammin korista­ma hopeinen jäsenmerkki on 5 euron hintain­en. 

 

WÄINÖ AALTONEN 1894 - 1966 

Wäinö Aaltonen oli monipuolinen ja tuottelias taiteilija. Hän syntyi kyläräätälin poikana Karinaisis­sa8.3.1894, ja muutti perheensä mu­kana Turun edus­talla olevaan Hirven­salon saareen 7-vuotiaana 1902. Käytyään kansa­kou­lun Wäinö Aaltonen ha­keutui Turun Taideyh­dis­tyk­sen piirustus­kouluun, jossa hän sai varsinaisesti koulu­tuksen taidemaa­la­riksi vuosina1910-15. Kuvan­veistä­jä­nä Wäinö Aaltonen oli itse­oppi­nut. Hänellä oli romant­tinen ja ihanteellinen suhde elämään ja taiteeseen. Sosiaalista kanssa­käymistä vaikeutti hä­nen kuulonsa heikkeneminen, joka alkoi jo kouluiässä ja johti myöhemmin täydelli­seen kuu­routeen. 

Ensimmäisen kerran Wäinö Aaltonen osallistui tai­denäyttelyyn Turussa 1916. Aaltosen työt saivat osa­kseen myönteistä huomiota ja hänelle alkoi tulla suuria työtilauksia. Ensimmäisen sankaripat­saan­sa hän veisti Alasta­rolle 1918-19. Wäinö Aaltonen sai jo nuorena tunnus­tusta selkeä­muotoi­sista graniit­tiveistoksistaan ja ilmeik­käis­tä muotoku­vistaan. 1920-luvulla hän kiinnostui kubismista. 

Wäinö Aalto­sen kuuluisin veistos on Paavo Nurmen juoksija­pat­sas 1924-25. Hänen tunne­tuimpia töitään ovat myös Edus­kuntatalon istun­tos­alin veistos­sarja 1931-32, Alek­sis Kivi -monumentit Tampereella 1926-28, Helsingissä 1932-39 ja Turussa 1948-49 sekä Tam­pereen Hämeensillan pirkkalaispat­saat 1927-29. Wäinö Aaltosen sankaripatsaita on kaikkiaan 14 eri puolilla Suomea. Myös Suomen marsalkka Mannerheimin hauta­muisto­merkki on hänen tekoaan. 

Turun kaupunki rakennutti Wäinö Aaltosen 70-vuo­tispäivän kun­niaksi kuvanveistäjä­mestarin nimeä kantavan taidemuseon Aurajoen rannalle. Se val­mis­tui vasta akateemikon kuoleman jäl­keen 1967. 

Vasta itsenäistyneessä Suomessa Wäinö Aaltosella on ollut suuri merkitys oman aika­kautensa aatteiden ja tunteiden tulkkina sekä kansallisen itse­tunnon kohot­tajana. Saavuttamansa ase­man vuoksi häntä voidaan pitää maamme kansallis­kuvanveistä­jänä. 

Wäinö Aaltonen sai professorin arvon 1940, Suomen Akatemian jä­seneksi hänet nimitettiin 1948. Hän oli myös Lundin ja Helsingin yliopistojen kun­niatohtori sekä lukuisten ulkomaisten taideakatemioiden kunniajäsen. 

Wäinö Aaltonen kuoli 30.5.1966. Hänet on haudattu Turkuun Maarian kirkkomaalle. 

WÄINÖ AALTOSEN JUHLAVUOSI 1994 

Vuonna 1994 tuli kuluneeksi 100 vuotta kuvanveistäjä-akateemikko Wäinö Aaltosen syntymästä. Vuoden tapah­tu­mat kattoivat kulttuurin koko kirjon. Vuoden päätapahtuma oli Turussa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Joensuussa esillä ollut Wäinö Aaltosen juhlanäyttely, johon liittyi juhlakirja kuvanveistäjämestarin keskeisestä tuotannosta sekä asiantuntijoiden tutkimusartikkeleita. Juhlavuonna paljastettiin Wäinö Aalto­sen muistomerkit hänen syntymäkunnassaan Karinaisissa, Turun Hirvensa­lossa ja Helsingin Kulosaaressa. Wäinö Aaltosen elämän­työhön liittyviä taide- ja kirjallisuus­näyttely­jä, luentosar­joja, balet­tiesityksiä, teatteri- ja tv-produk­tioi­ta, kun­niakäyntejä muistomerkeillä, muistojumalan­palveluk­sia, kult­tuuri­viikko­ja, kuvataide­leirejä sekä muita merkki­vuo­teen liitty­viä aktivi­teetteja järjestettiin kautta vuoden.

Wäinö Aaltosen Seuran toimesta lyötettiin professori Aimo Tukiaisen muotoilema kuvanveis­täjämestarin 100-vuotismuisto­mitali, teetettiin hänen elämästään ja tai­teestaan kertova diasarja ja toteutettiin yhteistyössä posti­laitoksen kanssa kaksi juhlapostimerkkiä, ensipäivän­kuori, postimerkkinäyt­tely ja Wäinö Aaltosen juhlanäyttelyä mainosta­va erikoispostileima, jolla Turun ja Helsingin postikeskusten lähetykset leimattiin yhteensä kuuden kuukauden ajan.

Wäinö Aaltonen oli juhlavuoden 1994 aikana esillä myös maam­me rajojen ul­kopuolella. Chesterissä Yhdysval­loissa vietettiin Wäinö Aalto­sen muistoa ja lasket­tiin seuran seppele kuvanveistäjä­mestarin vuonna 1938 veistämälle Delawa­re-muistomerkille. Syyskuussa oli Kööpen­haminas­sa Wäinö Aaltosen kuvanveis­tonäyttely. Loka­kuussa pystytettiin Sveitsin Lausanneen Wäinö Aaltosen veistä­mä Paavo Nurmen juoksijapat­sas. Aalto­sen muistoa vietettiin myös Göteborgissa ja Mainzis­sa Saksas­sa, jossa jär­jestettiin kansainvälisen Gutenberg-seuran toimesta muistotilai­suus seuran kunniajäsenen Wäinö Aaltosen veistämällä ja lahjoit­tamalla Johan­nes Guten­bergin patsaalla. Lisäksi Wäinö Aaltonen oli esillä Virossa ja Englan­nissa. 

JUHLAVUODEN JÄLKEEN 

Wäinö Aaltosen Seuran toimitalon puistoalueelle on perustettu rosarium. Nimikkoruusunsa ovat saaneet mm. presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, Edus­kunta, Puolustusvoi­mat, edesmennyt arkkipiispatar Birgitta Vikström, maaherra Pirkko Työlä­järvi, Paavo Nurmi, kenraali Adolf Ehnrooth, Ekumenia, Suomessa vieraillut amerikkalainen toimittajaryhmä sekä tasavallan presidentti Tarja Halonen. Wäinö Aaltosen Seura on vuosittain osallistunut Turun Messu­keskuksessa järjestetyille kirja-, taide- ja sukumessuille. Seuran toimesta on pystytetty vuodesta 1996 lähtien kiitosta saanut joulukuusi Hirvensaloon. Wäinö Aaltosen Seuran mittavin projekti on vuosina 1997-1998 ollut Paavo Nurmen patsaan viemi­nen Amerikkaan. Suurjuoksijan pronssi­veistos oli esillä Washingtonin suurlähetystössä Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan ja Paavo Nurmen syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kesällä 2005 Wäinö Aaltosen Seuran edustajat olivat Kultarannassa luovuttamassa tasavallan presidentti Tarja Haloselle Wäinö Aaltosen 100-vuotis juhlamitalin. Saman vuoden syyskuussa seuran puheenjohtaja sai kutsun Presidentinlinnaan pitämään esitelmää Wäinö Aaltosesta kuvataiteesta kiinnostuneelle henkilökunnalle. Presidentti Tarja Halonen puolisoineen vieraili puolestaan Wäinö Aaltosen Seuran toimitalossa elokuussa 2007. Presidentin seurue tutustui myös Wäinö Aaltosen lapsuuskotiin ja sen taiteilija-asukkaisiin. Vierailun yhteydessä tasavallan presidentti luovutti Wäinö Aaltosen Seuran stipendin vammaiselle taiteilijalle.