Hirvensalon saari



Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva noin 7 000 asukkaan saari ja kaupunginosa. Sen pohjoispuolella sijaitsee Ruissalo ja etelässä Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä. Saaren pituus itä-länsisuunnassa on 7,5 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 5,3 kilometriä. Hirvensalo on pinta-alaltan noin 1295 hehtaaria. Sen korkein kohta nousee 50 metriin merenpinnasta.
Hirvensalossa on useita asuinkeskittymiä, joista suurimpia ovat Moikoinen, Kukola ja Haarla. Saaren suosio on asuinpaikkana on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Uusimpia rakennettavia uusia asuinaluieita ovat mm. saaren pohjoisosan Arola ja eteläosassa sijaitsevan Haarlan laajennus. Suunnitelman mukaan saaren pohjois- ja itäosat aiotaan kaavoittaa tiiviiksi pientaloalueeksi (omakotitaloja ja rivitaloja) ja eteläosat väljemmin.

Hirvensalossa sijaitsee kaksi kauppakeskusta sekä pieni urheilukeskus, jossa voi talvisin harrastaa laskettelua ja lumilautailua sekä kesäisin mäkiautoilua, rullalautailua ja bmx-pyöräilyä.

Saarella on asunut mm. akateemikko Wäinö Aaltonen
jonka mukaan on nimetty yksi Hirvensalon kouluista.



Hirvensalon historiaa


Hirvensalo, josta vanhastaan on käytetty mm. nimityksiä Hirwisalo, Hirwesalo, Hyrwesa ja Hirvelluoto, on kuulunut kahden muun rannikkosaaren, Ruissalon ja Satavan kanssa muinaiseen Maarian pitäjään. Ensimmäisen kerran Hirvensalon nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336.

Hirvensalo kuului Maarian kuntaan vuoteen 1944 asti. Saaren liittämistä Turun kaupunkiin edelsi pitkällinen prosessi. Jo vuonna 1909 joukko hirvensalolaisia oli jättänyt senaatille anomuksen, että saari hallinnollisesti liitettäisiin
Kakskerran kuntaan. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Hirvensalon eri alueiden kehitykseen on ratkaisevasti vaikuttanut alueen sijainti. Alueista Pikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta ovat samantyyppisiä sikäli, että ne sijaitsevat rannalla ja ovat keskeisessä asemassa liikuttaessa kaupunkiin. Saaren sisäosat ovat olleet harvempaan asuttuja ja maaseutumaisempia edellämainittujen ollessa merenkulkuun liittyvien työntekijöitten, satamatyöläisten ja muun työväestön asuinpaikkoja.


Hirvensalon rakennetun ympäristön kannalta tärkeä ja tutkituin alue on Pikisaari (Beekbruket, Beckholmen, Skeppsholmen). Pikisaari sijaitsee Tukholman laivaväylän varrella. Turkulaisa1ukset lastasivat siellä tervaa ja puutavaraa. Lastauspaikkana Pikisaari tunnetaan jo 1630-luvulla, sillä isommat alukset eivät päässeet Aurajokea ylös vaan jäivät Pikisaaren redille. Pikisaarella on ollut asutusta jo varsin pitkään, mutta 1700-luvulla sen elämä todella vilkastui.

Kaksikielisestä Pikisaaresta on osa kuulunut Arolan säterille, osa Turun kaupungille, mutta lastauspaikka kokonaisuudessaan Turun kaupungille. Tämä tilanne jakoi saaren kahteen osaan länsi-itäsuunnassa siten, että pohjoisosaan jäivät sekä lastauspaikka että luotsilaitoksen ja tullilaitoksen rakennukset. Eteläosassa asuneet luotsit ja merimiehet olivat Arolan torppareita. Pikisaarella on arvokas ulkosatama ja luotsiasutusalue sekä tärkeitä rakennuskohteita, mm. klassistinen vuonna 1837-40 rakennettu "Tullilaitos", lakkautettu "Hotelli" sekä A. Karlssonin torppa.

Myös Lauttaranta on ollut portti mantereelle ja kaupunkiin. Lauttarannassa ovat asuneet pääasiassa suomenkieliset satamatyömiehet, sukeltajat, erilaiset käsityöammattilaiset ja telakkatyömiehet.